hejdå.elikkä kerron nyt vaikka itsestäni.
vihaan elämääni,syvästi. Ongelmat alkoivat jo eskarissa ja liikkuivat ala asteella vähä syvemälllä…
Kun alkoi tämä kuuluisa ’teini aika’ eli ylä aste ongelmat alkoivat…kunnolla…elikkä eristäydyin kaikesta,en lähtenyt mihinkään,olin vain yksin ja yksin.Olin jo kauan koulukiusattu ja olin tottunut jo kotona kaikenlaiseen älämölöön,haukkumiseen,alkoholiin ym.
sairastuin bulimiaan koska sain aina kuulla kaikilta kuinka läski olen ja kuinka ruma ja laiska. päätin tehdä muutoksen,hain sitä hyvää oloa..en aluksi tajunnut ongelmaani…yhtenä iltana olin kyllästyny ja olin juuri syönyt jotain ja ällötti.otin kaksi sormea ja tungin ne kurkkuuun…maha kouristeli ja tunsin kuinka se nousi kohti kurkkua…ja sitten ulos. tein sitä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan…kunnes kurkusta rupesi tulemaan verta eli tuli haavoja…tein kaikkeni että sain mielettettyä niitä ketkä haukkuivat ja kiusasivat minua,halusin näyttää heille että en ole läski….puntari oli uusi ystävä ja sormet ja usein roskakori.koulu ahdisti…ihmisten katseet ahdisti…ja sitten yhtenä iltana päätin kokeilla jotain muutakin…elikkä sakset esiin ja käsi,eli perus teineilyä. Se tunne..oli ihana,tunsin kuinka sain purettua vihani niihi,painoin kovaa ja kerranki rusahti ja kunnolla. kaikki tämä jatkui vuoden…ihmiset rupesivat huomaamaan kuinka tipuin porukasta pois,hiljennyin…käsii sattui..kuihduin,vahdiin mitä söin..ja sitten ihmiset rupesivat kyselemään ja perus ’ei mulla oo mikäää,vituttaanvaa’ en ollut enää naurava ja onnelline lapsi..nuori. Tottakai esitin kotona kaiken olevan hyvin ja näi mutta usein vain itkin…Tajusin 5lk että äitini on täys alkoholisti…petyin.joka ilta se on sekasi..kaato kännissä.
isä ei ole koskaan kotona…eise tavallaan asu täälä.Se tunne…se on nii tyhmä…en ole kasiluokan jälkeen tuonu meille ketään ystäviäni…enketään uutta enkä vanhaa..enkä halua.häpeän. Kasin alkuun asti ongelmat jatkuivat.Lenkille oli pakko mennä,sormet oli pakko tunkea…siirryin seuraavaks partaterään ja jalkoihin.häpesin itteeni. luovuin limsoista…luovuin kaikesta ruuasta.
oon 6vuotta ollu vegi. usein kysytään ’mikä on lempiruokasi’ ’öö…eimulla oo’ maku nimittäi menny kaikkee koska kaikkihan tuli suusta pihalle.laihduin 9kiloa.olin iloinen….hm pääsin lopuksi yli oksentelusta…vieläkin tulee oloja että kuinka kuvottaa ja ois pakko….usein teenki niin…mutta harvemmin mitä sillon. viiltely jäi. Reenaan nykyään pitkiä matkoja ja pidän itsestäni huolta..terveemällä tavalla…syöminen on silti harvaista.Kunnialla kouluni menin läpi ja olihan niitä ihaniaki ja iloisia hetkiä,nykyään kaikki on syvältä paskan uuumenista. tässän oli kunnon angstausta:’D voielämä. oisha sitä vielä vaikka kuinka ppaljon kertomista….ehkä jätän kertomatta. vielä hengissä ollaan….
by-jemilia
I remember the days you were a hero in my eyes,
but Those are just a long lost memory of mine….
